TARKKA-AMPUJAKILTA

Tein ensimmäisen 10 patruunan setin LEEn luodinasetusholkilla, jossa oli mikrometrisäätö, ja latauspituuksissa oli aivan käsittämättömiä heittoja.
Mitat meni välillä 70.58-71.09 vaikka ei koskenut holkkiin ollenkaan.
Luotina oli Lapuan Scenar 10.85g ja ruutina VV N150.
Kuinka tarkalleen mittaan teette nuo patruunat, että pysyy paineet turvallisina? Onko +- 0,1mm jo liikaa?

Koska hylsyjen kaulajännitys jonkin verran vaihtelee niin latauspituuksissa jonkin verran tulee heittoa jo siitä johtuen. Kannattaa tosin huomioida että HPBT-luodeilla latauspituus heittää yleensä eniten kuitenkin siksi, että luodin kokonaispituus heittelee. Latauspituus perästä ogiveen (luodin etupään se kohta josta luodin tasapaksu sylinteriosa alkaa) mitattuna ei saisi paljoa vaihdella jos huipputarkkuutta haetan. Tällöin patruunan kokonaispituus voi edelleen hieman heitellä kun se luodin kärjen pituus heittää helposti 0,5mm mutta tästä ei tarvitse välittää jos patruuna vaan mahtuu lippaaseen/makasiiniin.

Ei oo syytä huoleen. Ihan normaalia et kärjestä mitattuna latauspituudet vaihtelee. Tuolla latauspituudella ja ruuti/luoti yhdistelmällä on varsin turvallista latailla. Ruudin täyttöaste tulee hylsyssä vastaan ennemmin, kuin ylipaineet.

Kiitokset vastauksista.
Tässä kun on vielä alkutaipaleella niin avoimia kysymyksiä tuppaa tulemaan. Latausoppaista oikein mikään ei ilmoita kuin yhden latauspituuden, niin alkoi mietityttää, että onko parempi tähdätä vähän liian pitkäksi kuin vähän liian lyhyeksi? Sadasosamillilleen oikean mittaisen tekeminen ilmeisesti vaatisi jotkut Reddingin luodinasetushylsyt?

Jos haluat sadasosammillin tarkkuudela yhtä pitkät patruunat niin sinun pitäis aloitta luotien lyhentämisestä. Eli joka luoti vakioidaan ensin saman pituiseksi lyhentämllä ne. Näin jotkut kilpa-ampujat tekevätkin.
Mikään holkki ei auta siihen jos luodit ovat eri pituisia.

Eikä se sadasosamillin tarkkus pituudessa ole muutenkaan tarpeen. Kymmenesosamilliun tarkkuus riittää hyvin.

Ogiven mittaamisesta lisätietoa https://bergerbullets.com/shoot-better/shooting-knowledge/measuring-coal-and-cbto/

Patruunan kokonaispituuden mittaaminen on tosiaan hieman turhaa jos luotien välillä esiintyy pituusvaihtelua. Ei se luoti pesässä ollessaan enää välitä siitä miten pitkä kärki sillä on, vaan siitä millä etäisyydellä sen hartia ottaa kiinni rihlaan. Myös se luoditusholkki tukeutuu luotiin yleensä suunnilleen tältä kohdalta ja tekee suunilleen tasalaatuista paukkua tältä osin. Luodin kärjestä sen kokonaispituutta mittaamalla ei siis kannata yrittää tehdä kaikista saman mittaisia vaan hakee luoditusholkista pituuden kymmenyksen tarkkuudella kohdalleen ja tekee koko erän sillä asetuksella.

Jos luoteja alkaa lyhentelemään saman pituiseksi pitää myös punnita huolellisesti, koska seurauksena on eri painosia luoteja ja sillä on paljon enemmän merkitystä kuin luotien pituudella..

Eli ala valikoimalla ensin luodit niin tarkasti kuin mahdollista eri painoluokkiin ja lataa vasta kun ovat hyvin samaa, luultavasti myös pituudet osuvat paremmin toisiaan lähelle. Ja tietenkin aina vain yhtä ja samaa erää, mikäli mahdollista ja jos erä vaihtelee selvitä massat ja pituudet, lajittele ja ammu erilaiset eri setteinä, etsi se mikä antaa parhaan tarkkuuden. (tästä syystä olen ostanut luodit aina 1000 luodin laatikoissa, ettei tulisi suuria pettymyksiä erien välisistä eroista.)

Yllä olevista viesteistä saattaa nyt väärin ymmärtämällä saada sellaisen käsityksen, että luotien punnitseminen ja lajittelu olisivat kovinkin tärkeää hommaa ja sitä pitäisi tehdä. Tietysti jokainen harrastaa parhaaksi katsomallaan tavalla ja esim joidenkin kilpailulajien huipulla saattaa ollakin välttämätöntä moista touhuta, mutta 99% tapauksista moisesta ei ole mitään käytännön hyötyä eikä useimpien meistä kannata sellaiseen aikaansa käyttää kunhan käyttää hyvälaatuisia tarkkuusluoteja. Esim PRS-ammunnassa luoteja lajittelematta on voitettu useita maailmanmestaruuksia.

Jos niitä silti haluaa lajitella niin mikäpä siinä, mutta todennäköisesti meidän ei-huipputason ampujien osumisprosenttiin sillä ei ole vaikutusta.

Ja toinen mitä usein unohtuu (ja korostettava varsinkin aloittavalle jälleenlataajalle) on että jälleenladatessa on useampi muu vaihe joilla on yleensä merkittävämpi vaikutus osuntaan ja lähtönopeushajontaan kuin luotien lajittelemisella. Itse luettelisin ne järjestyksessä:

- laadukkaalla ja riittävän otannan sisältävällä tikapuutestaamisella hakea ei pelkästään pienintä kasaa vaan myös pienintä lähtönopeushajontaa tuottava lataus
- hylsyjen valikointi ja käsittely mahdollisimman tasalaatuisen lopputuloksen saamiseksi (hylsyt samaa erää, yhtä monta kertaa ladattu tai sitten mielellään hehkutettu) --> lopputulemana jokaisessa hylsyssä tulisi olla sama ruutitilavuus & tasalaatuinen kaulajännitys
- ruuditus totta kai mahdollisimman pienellä heitolla. 0.01g heitto ruutimäärässä vaikuttaa huomattavasti enemmän kuin vastaava heitto luodin painoissa...

Vasta kun em. asiat on jiirissä voidaan  tuolla luotien lajittelulla saada joitain viimeisiä prosenttejen parannusta aikaan, mutta se että pystyykö eroa taululla kertomaan kukaan muu kuin huipputason kasa-ampuja onkin asia erikseen...

Luotien samanmittaiseksi tekemisellä näkee mukavasti muut kuin kärjen mahdolliset heitot vaikka käytössä olisikin perinteinen luoditusholkki, yllättävän samanmittaisia patruunoista tulee vaikka kaulajännityksessä tunteekin eroa ihan käsipelillä ilman mittareita luoditusprässissä...
Ogivesta painava holkkihan se olla pitäisi.....

Lainaus käyttäjältä: J.J - marraskuu 10, 2024, 10:24Ja toinen mitä usein unohtuu (ja korostettava varsinkin aloittavalle jälleenlataajalle) on että jälleenladatessa on useampi muu vaihe joilla on yleensä merkittävämpi vaikutus osuntaan ja lähtönopeushajontaan kuin luotien lajittelemisella. Itse luettelisin ne järjestyksessä:

- laadukkaalla ja riittävän otannan sisältävällä tikapuutestaamisella hakea ei pelkästään pienintä kasaa vaan myös pienintä lähtönopeushajontaa tuottava lataus
- hylsyjen valikointi ja käsittely mahdollisimman tasalaatuisen lopputuloksen saamiseksi (hylsyt samaa erää, yhtä monta kertaa ladattu tai sitten mielellään hehkutettu) --> lopputulemana jokaisessa hylsyssä tulisi olla sama ruutitilavuus & tasalaatuinen kaulajännitys
- ruuditus totta kai mahdollisimman pienellä heitolla. 0.01g heitto ruutimäärässä vaikuttaa huomattavasti enemmän kuin vastaava heitto luodin painoissa...

Vasta kun em. asiat on jiirissä voidaan  tuolla luotien lajittelulla saada joitain viimeisiä prosenttejen parannusta aikaan, mutta se että pystyykö eroa taululla kertomaan kukaan muu kuin huipputason kasa-ampuja onkin asia erikseen...

Se on näin, mutta... tekemällä kaiken mahdollisimman tarkasti jäljelle jää ainoastaan toiminta perän takana. Silloin ei tarvitse arpoa taululla mistä mahdollinen hajonta johtuu.