Saksankielen taitoisia?

[Long Range]

Olisi tarttenut kouluaikaan katsella Saksan kielen kirjoista muutakin kuin kuvat..

Olisiko joku kielitaitoinen niin innokas että tekisi "lyhyen" referaatin tuosta Itävallan armeijan tekemästä värähtely tutkailusta.

Tai neuvokaa kuinka tuon pdf tiedoston pystyisi jollakin konstilla kääntämään käännösohjelmalla?

www.bmlv.gv.at/pdf_pool/publikationen/ausg_5.pdf

Timppa

[JPu]

Leikepöydän kautta näemmä onnistuu teksti poimia ja sitten kääntäjään.. tietenkin hidasta, mutta jos vain kiinnostavimmat poimii, niin ei ehkä niin iso työ, ettei voisi.

[mjpaanan]

Laita google kääntäjään tuon koko dokumentin niin ei tarvitse yksittäisiä sivuja kääntää. Kokeilin tuossa nopeasti niin ihan hyvin näyttää ainakin englanniksi tuon kääntää.

[sne]

Kuulemma ChatGPT tekee vielä laadukkaampaa käännöstyötä teknisestä tekstistä kun Google, mutta en oo ite kokeillut.

[Perkeleen_Luoma]

ChatGPT kääntää teknistä sanastoa paremmin kuin geneeriset kääntäjät.
Jos englanti taipuu, niin vielä paremman tuloksen saa yleensä kun kääntää Saksa -> Englanti.

[ErkkiEinari]

Googlen NotebookLM palvelu on ihan kätevä näihin. Sinne kun lataa dokumentin tai dokumenttejä niin sen jälkeen voi pyytää yhteenvetoa vaikka suomeksi tai sitten kysellä mitä mieleen tulee tai muodostaa niistä vaikka podcastin.

https://notebooklm.google/

## Suomenkielinen Yhteenveto

Tämä raportti käsittelee kokeellisia ja teoreettisia tutkimuksia ampuma-aseiden, erityisesti pienoiskiväärien, laukausten aiheuttamasta piipun värähtelystä ja sen vaikutuksesta osumatarkkuuteen.

Tutkimuksessa keskitytään kahteen aseeseen:

* Kokeellinen ase nimeltä EVOLUTION, jossa on säädettävä kiinnitysjärjestelmä.
* Vertailuase ANSCHÜTZ, jolla on kiinteä kiinnitysjärjestelmä.

**Tavoitteena on löytää optimaalinen kiinnityskohta ja -materiaali EVOLUTION-aseelle, jolla saavutetaan paras mahdollinen osumatarkkuus.**

Tutkimuksessa käytetään useita menetelmiä:

* **Kokeelliset laukauskokeet:** 50 laukauksen sarjat ammutaan 50 metrin etäisyydelle. Osumien koordinaatit ja luodin lähtönopeus mitataan jokaisella laukauksella.
* **Piipun värähtelyjen mittaus:** Piipun suuhun kiinnitetään anturi, joka mittaa piipun liikkeitä laukauksen aikana.
* **Tietokonesimulaatiot:** ROSSI-mallinnusohjelmaa käytetään simuloimaan laukausta ja piipun värähtelyä. Ohjelmalla voidaan testata erilaisia ��kiinnityskohtia ja -materiaaleja.

Tulokset osoittavat, että:

* **Piipun värähtely on satunnaista:** Jokainen laukaus aiheuttaa erilaisen värähtelykuvion. Tämä johtuu pienistä vaihteluista patruunoissa ja luodin liikkeessä piipussa.
* **Kiinnityskohta ja -materiaali vaikuttavat osumatarkkuuteen:** Optimaalinen kiinnityskohta on noin 60 cm piipun suusta. Teflon on hyvä kiinnitysmateriaali.
* **Luodin lähtönopeus vaikuttaa osumatarkkuuteen:** On olemassa tiettyjä lähtönopeuksia, joilla saavutetaan parempi osumatarkkuus.
* **Simulaatiot ja kokeelliset tulokset ovat yhtäpitäviä:** ROSSI-ohjelman avulla voidaan ennustaa laukauksen vaikutusta ja löytää optimaaliset asetukset.

**Suositukset EVOLUTION-aseen parantamiseksi:**

* **Vähentää iskuvasaran aiheuttamia värähtelyjä:** Tämä voidaan tehdä suunnittelemalla iskuvasara uudelleen.
* **Käyttää optimaalista kiinnityskohtaa ja -materiaalia:** Kiinnityskohdan tulisi olla noin 60 cm piipun suusta ja Teflon on hyvä kiinnitysmateriaali.
* **Valita patruunat, joilla on optimaalinen lähtönopeus:** Lähtönopeus tulisi valita simulaatioiden ja kokeellisten tulosten perusteella.
* **Testata patruunoita 50 laukauksen sarjoissa:** Tämä antaa luotettavampia tuloksia kuin lyhyemmät sarjat.
* **Suorittaa patruunatestit ampumakanavassa:** Tämä eliminoi sääolosuhteiden vaikutuksen.

Tutkimuksen tulokset voivat auttaa parantamaan pienoiskiväärien osumatarkkuutta ja kehittämään uusia, tarkempia aseita.

[Long Range]

Kiitokset avusta!

Pitää syventyä tuohon ihan ajan kanssa jos jotain ahaa elämyksiä aiheuttaisi.

Muutama hajatelma noihin värähtelyihin:

*Iskurin lyönti nalliin on eka värähdyken aiheuttaja.Olisi hyvä että iskun voima on tasainen / samanmoinen iskusta toiseen.
Ollut väite piekkareissa,että iskurirakenne jossa jousi on iskurin sisällä (PAS = Pin Around Spring) antaisi tasaisempaa iskua kuin jos iskuri on jousen sisällä (SAP = Spring Around Pin).

Tuossa JP vertailee kahta piekkarin PAS rakenteen omaavan iskurirakenteen lukkokehyksen iskujen syvyyksiä hylsyn kantaan. Stillerin Nitro kehys / Turbo kehys.

www.youtube.com/watch?v=yBXQ2mTbreY

www.youtube.com/watch?v=rbjdW6pCZb4

*Piekkari on vielä enemmän värähtelypeliä kuin keskisytytteiset kun piippuaika on about 3:n kertainen.

*Optimaalinen kiinnityskohta 60 cm piipun suulta? Sinällään mielenkiintoinen tulos.Edesmennyt huippuampuja Ylönen on lausunut joskus että hyvä piipun pituus on 100 X kaliiperi käynnin kannalta.
Sattumoisin Jenkkien huippusepät tekevät kasa-piekkareiden piiput tosi lähelle tuota jos piipun tulkkaus sen mahdollistaa.Sattumaa kaikki?

*Teflon? Mitkähän olisivat ominaisuudet Teflonissa joka auttaa värähtelyssä?

*Harvoissa piipuissa rihlan nousu on absoluuttisen tasainen perästä suulle.Tuo on yxi asia joka myös varmasti näkyy erilaisina värähtelyinä kun patruunan nopeus vaihtelee.
Kun luoti "törmäilee" hiukan kieämmän nousun kohtiin.

Timppa

[ErkkiEinari]

Kysyin vielä tekoälyltä että miksi Teflon kun se minuakin askarrutti ja alla vastaus.

## Teflonin ominaisuudet tekevät siitä hyvän materiaalin

Lähteet keskittyvät kiväärin piipun värähtelyihin ja tarkkuuteen. Vaikka Teflonia mainitaan useissa kohdissa, lähteet eivät suoraan vastaa kysymykseen, miksi se on hyvä materiaali. Lähteet kuitenkin tarjoavat tietoa, josta voi päätellä Teflonin sopivuutta tiettyihin käyttötarkoituksiin.

* Lähteessä mainitaan Teflon yhtenä mahdollisena materiaalina, jota voidaan käyttää kiväärin piipun ja sitä kiinnittävien puolilieriömäisten kuorien välissä. Tämän tarkoituksena on vaikuttaa piipun värähtelyyn ja parantaa ampumistarkkuutta.
* Lähteissä Teflonin jousivakioksi on arvioitu 6 ⋅ 10⁵ N/m², mikä asettaa sen teräksen (1.32 ⋅ 10⁷ N/m²) ja kumin (8 ⋅ 10² N/m²) väliin kovuuden suhteen. Tämä viittaa siihen, että Teflon on riittävän kova pitämään piipun tukevasti paikallaan, mutta samalla riittävän joustava vaimentamaan värähtelyjä.
* Lähteessä Teflonin käyttöä piipun kiinnityksessä verrataan kumiin. Vaikka kumi osoittautui laskennallisesti paremmaksi useissa tapauksissa, sen käytännön toteutettavuutta pidetään kyseenalaisena. Kumin pehmeys voi johtaa siihen, että piippu liikkuu kiinnityksessä esimerkiksi rekyylin vaikutuksesta. Teflonin kovempi rakenne voi tarjota tässä etua.

Vaikka lähteet eivät anna yksiselitteistä vastausta Teflonin hyvyyteen materiaalina, ne viittaavat siihen, että Teflonin ominaisuudet, kuten sen joustavuus ja kovuus, voivat tehdä siitä sopivan materiaalin piipun kiinnitykseen, mikä voi parantaa ampumistarkkuutta.

[oho osu]

Hauskasti tuon Teflon-vastauksen olisin ummikkona antanut itsekin. Josta alkaa heti hälytyskellot soimaan, ehkä se on väärä hypoteesi?

[JPu]

jos oikein ymmärsin, niin tarkoitetaan tavallista "putkimiehen" teippiä piipun ja lukonkehyksen välissä pehmentämässä värähtelyjä... ihanko totta?

Ihan äkkiä en usko, että tuossa välissä mikään joustava voisi toimia hyvin, ennemminkin tiukka kiinnitys lämpö-krympillä, ettei varmasti liiku ja antaa lukonkehyksen ja piipun liikkua yhdessä sen mitä liikkuu itsestään, vapaasti.

Tutkimus vaikuttaa enemmän asiaan perehtymättömien tieteessä enemmänkin vaikuttaneiden ihmisten toteutukselta kuin ollenkaan käytännön kokemusta omaavalta ajattelulta, tiedä häntä. Piekkarin pitkä piippuaika toki tekee liikkeet näkyvämmäksi, mutta samalla hyvin pieni rekyyli vaimentaa niitä paljon, luulisi, että joku kevytpiippuinen iso kivääri värähtelisi paljonkin enemmän ja sitä kautta olisi kiinnostavampi tutkimuskohde värähtelyjen suhteen ja antaisi enemmän tarkkuuden kehittämiseksi kuin vakiopatruunaa ampuva piekkari. Järkyttävän tarkkoja kilpaluokan piekkareita on jo olemassa, oli värähtely mitä tahansa., vaikea uskoa että tätä kautta löytyisi mitään uutta oikeastaan (patruunoiden vaihteluihin ei pääse käsiksi, koska tehdaslatauksia ja iso osa osuntaan vaikuttavasta elementeistä on pois testialueesta: luoti/lataus/vakio)..

[ErkkiEinari]

Niin sitä itsekin ajattelisi että mahdollisimman jäykkä olisi hyvä mutta toisaalta en ajelisi autolla jossa ei ole iskunvaimentimia.. hyvä että joku asioita tutkii enemmän tai vähemmän tieteellisesti

[Repe2]

Luoja varjelkoon saksmannien tekniseltä tekstiltä, ja varsinkin sen käännöksiltä ihan mihin kieleen vaan... putkikierreteflonteipin käytön piipun ja kehyksen välissä sijasta, itselleni piirtyi mieleen teflon-muovisten petauskappaleiden käyttö lukkopiipun ja lavetin/tukin välissä, katsoen vaikka pdffän kuvaa sivulla 12, jossa kuvattu versuchsgewehr, lienee koekivääri... tuollaiseen pitkään metalliseen/alumiiniseen? klemmaripetiin momenttiin kiristettynä saattaa hyvin toimiakin. Hauskaa muuten että bettung - vuode - peti - petaus... yhtäläisyyksiä terminologioissa eri aihepiireihin, niin makaa kuin petaa.

[Long Range]

Teflon palikkaa petauskappaleena en muista kenenkään täällä Härmässä käyttäneen.Alumiinia,kova puuta ja "pommimuovia" kyllä jotkut ihan menestyksekkäästikin.
Monissa Suomen parhaiten käyvissä kasapiekkareissa on alumiininen petaus kappale.
Yllytin muutamaa seppää eristämään tuon petauskappaleen OHUESTI kumimassalla.En ole kysynyt ovatko tehneet noin.

Tuon ekan värähdyksen aseeseen antaa tietty iskurin lyönti.Jenkkien kasa-piekkareita rakentavat sepät ovat Bill Calfeen jalan jäljissä tehneet 10 kpl:n iskutestiä.Muutkin kuin Calfeen oppipoika Jeff Pattersson.

Tehnyt ammuttuihin hylsyihin ekan iskujäljen vastapuolelle.
Tehnyt 10 iskua joista 1-8 iskut ovat 0,021" = 0,533 mm.9-10 iskut olleet 0,020" = 0,508 mm.

Tuokaan ei ihan vedenpitävä testi ole kun ammutut hylsyt voivat kovettua eri tavoin.
Calfee sai Eleyltä uusia ampumattomia hylsyjä ILMAN nallimassaa joihin testasi.
Tärkeää on ettei iskuri pääse lyömään mekaaniseen stoppariin vaan iskurin pysäyttää hylsyn kanta.

Tuossa mielessä keskisytytteisissäkin nallitaskujen syvyyden TASAISUUS olisi hyvä ettei "iskupituus" vaihtele hylsystä toiseen ja EKA värähdyksen aiheuttaja vaihtelisi sitä mukaa.

Piekkarista on itselle kehittynyt ajatus,että olisi hyvä käyttää pehmeämpää materiaalia sekä piipuissa,että kehyksessä.Piekkarin pienet paineet tuon mahdollistavat.
Painavalla iskurilla,jossa vielä jousi on iskurin sisällä on päästy hyviin tuloksiin.
Itsellekin tuollainen on valmistunut rapakon takana ja odottelen sen saapumista tänne kuin joulupukkia konsanaan.

Pähkäillyt asian niin että pehmeämmillä materiaaleilla värähtelytaajuus olisi alhaisempi ja se mahdollistaisi luodin lähdön esim. vertikaalisen piipun suun liikkeessä lähempänä toisiaan kun Vo vaihtelee.
Tunerilla on muukin tehtävä mutta senkin paino hidastaa piipun suun värähtely taajuutta.

Timppa