.338LM liekkireiän vaihtelut?

[MSa]

Tein havainnon .338 LM hylsyjen liekkireistä:



- Kantaleima Lap04

- osa liekkirei'istä oli aavistuksen pienempiä, arviolta 0.30-0.40mm. pienet reiät olivat nallitaskun puolelta 90 asteen kulmassa nallitaskun pohjaan nähden

- saman hylsyerän osassa hylsyistä reikä oli isompi. isommalla reiällä olevien liekkireikä oli nallitaskun puolelta pyöristynyt reunoilta, eli liekkireikään oli "kaatoa" nallitaskun pohjasta

- muissa tarkastamissani hylsyerissä oli "isompi" liekkireikä, asia tuntui olevan siis Lap04 eräkohtainen asia.



Puhutaan toki todella pienistä asioista, mutta jos jollakin on esittää tietoa tai haluaa arvaillla liekkireiän koon vaikutuksesta kaikkeen, niin kuulolla ollaan.



MSa

[hämeen hitain]

Ei ole kokemusta kyseisestä kaliberista mutta muissa olen huomannut että rööri vaihtelee ja ainakin eri merkkisten hylsyjen välillä.



Ostin http://www.midwaysuomi.com/apps/eproductpage.exe/showproduct?SaleItemID=729748">tämäntyyppisen säädettävän "poran". Kasamiehet noita ainakin jossain määrin käyttää. Tässäkin on varmaan hyvä pyrkiä siihen että hylsyt on tasalaatuisia, liekkireikää myöten. Tuolla saa myös pienen viisteen reijän sisäpuolelle.

[mysteryman]

Seuraavassa omaa arvailua joka perustuu osittain toisten näkemyksiin. Palmisano oli liekkirei'istä sitä mieltä että ruudin muruset eivät saisi päästä putoamaan liekkireikään eikä koskettamaan nalliin. Hänen kokeissaan edellisten asioiden estäminen johti tasaisempaan syttymiseen joka ilmeni käytännössä lähtönopeusvaihtelun pienenemisenä. Hän päätyi kokeissaan PPC hylsyn konstruktioon jossa liekkireiän halkaisija on hiukan tavallista pienempi. Ohuen kalvon asettaminen nallitaskun pohjalle tai hylsyn pohjalle esti myös ruudinmurusten pääsyn liekkireikään / koskemaan nallia. Tämäkin koe johti osaltaan tasaisempiin lähtönopeuksiin.



Vastaavasti kasa-ammuntapuolella on suosittua tehdä asiaan kuuluvalla työkalulla liekkireiän hylsyn sisäpuolelle viiste jolla poistetaan liekkireiän valmistuksessa syntyneet mahdolliset törsteet. Monet ovat raportoineet juuri tämän hylsyjenkäsittelyvaiheen johtavan tasaisempiin lähtönopeuksiin.



Tästä kaikesta voitaisiin johtaa että sytytystapahtuma on tärkeässä osassa painekäyrän muodostumisen kannalta. Sytystapahtumaa voidaan pyriä vakioimaan valitsemalla laadukas ja teholtaan sopiva nalli sekä parantamalla hylsyjen laatua nallitaskun ja liekkireiän osalta. Liekkireiän tarpeeton suurentaminen johtaa kovilla paineilla nallien puhkeamiseen joten se ei ole suositeltavaa. Sen sijaan liekkireiän koon vakioiminen vakiohalkaisijaan suurimman alkuperäisen liekkireiän halkaisijan mukaisesti on tuskin merkitykseltään aivan turhaa, ainakaan jos toleranssi on lähtöjään huono.

[torrehaa]

kaikki mysteerimiehen kommentit on kohdallaan ..samoin muiden siltä osin että kaikkien komponenttien yhdenmukaistaminen keskenään tuo tasaisuuden lähtönopeuksiin ja sitämyötä tärkeään tavoitteeseen..yhdenmukaiseen ja ennustettavaan osuntaan.

omat käsitykseni ja loppupäätelmäni perustuvat kasa ammunta kokeiluihin tästehopatruunoilla sekä aliääni ja puolipanoskokeiluihin eri kalibereilla..

liekkireikien koon vakioiminen kannattaa ja voidaan suorittaa yksinkertaisilla välineillä..

hylsyn sisäpuolisen senkkauksen tekeminen näyttäisi sekin tasoittavan lähtönopeushajontaa samoinkuin se ettei liekkireikiä suurennella tarpeettomasti ainakaan siten että ruuti voisi kulkeutua nallitilaan..

asia sinällään on toinen aliäänilatauksia tehtäessä...liekkireiän voi ja tuleekin väljentää huomattavastikkin syttymisvarmuuden saavuttamiseksi..samoin liekkireiän viistäminen sisäpuolelta ainakin näyttäisi olevan hyväksi.

mittausmenetelmäni ovat kuten kaikkien meidän muidenkin kohdalla köyhässä suomessamme MUTU pohjaisia...lähinnä perustuu nopeusmittarin kertomaan sekä saavutettavaan osuntaan,sen hyvyyteen tai huonouteen..

valitettavasti käytössä ei ole sellaisia painemittausvälöineitä eikä esim suurnopeuskameroita joilla voisi tallentaa analysoitavaksi joka savunpöllähdyksen piipunsuulla eri latauskokeilujen aikana.

saavutettuna voin kohdallani pitää esim sitä että kahtena vuotena olen ampunut n. 7.5mm reiän matkalle 300mx5 ls kaliberilla  762x53R..jotain on ollut kohdallaan niin päätelmissä kuin komponenttien valinnassakin eikä ollut huono ase eikä ampujakaan

aliäänikokeet ovat joko osoittaneet tai vahvistaneet muiden aiempia näkemyksiä muutamien "vaikeana" tai jopa "mahdottomana" ja vaarallisena pitämien kaliberien sopivuudesta aliäänisen hiljaisen patruunan valmistamisesta valikoituun käyttöön sopivalle(n.150m) etäisyydelle ilman varsinaista vaimenninta...kyllä toimii ja hyvin.

kokeita olen tehnyt menestyksellä alkaen villikissakaliberista 38 special/7.62  päätyen kaliberiin 50 bmg joka osoitti kohdullista käyntiä ja energiansiirtoa jopa etäisyydelle 300m

kaikkiin kokeisiin olen käyttäny alussa mainittuja menetelmiä syttymisvarmuuden tai sen tasaamisen vakioimiseksi ?? oliks oikeen?



                                                          harri :violence-snipersmiley:

[leutha]

338 Lapuasta ei kokemuksia mutta täysin merkityksetön tuo asia ei missään tapauksessa ole.

Edellä viitattuun liittyen esim 308iin Lapua tekee PALMA hylsyä jossa käytetään pikkukivääri nallia jolla saadaan

tasaisempi laatu. Itse liekkireiän koosta tai sen erosta normihylsyyn ei ole itsellä tietoa, valaiskoon joku viisaampi.

Toimii  ainakin nopeiden ruutien kanssa hyvin ja eipä 308in hylsystä tarvitse kovin hitaita käyttääkkään.



Omien kokemusten mukaan liekkireiän sisäpuolen viistäminen on helppo ja kannattava toimenpide.

Asian voi todeta helposti ottamalla satunnaisotannalla pari hylsyä ja viistää liekkireiän toisesta ja toisesta ei.

Sen jälkeen hylsyt sahalla poikki läheltä kantaa  -> ei viistetty näyttää kamalalta vrt. viistetty.

Lähes poikkeuksetta on jotain pursetta tai nöyhtää valmistuksen jäljiltä.

Viiste myös ohjaa palopurskeen leveämpänä suihkuna sytyttäen ainakin teoriassa ruudin tasaisemmin.

Ainakaan viistetyssä liekkireiässä ei työkalun jäljiltä ole mitään purseita/jätteitä.



Marginaalisista jutuista on kyse sehän on selvä mutta kaikki mikä vaikuttaa (edes teoriassa) kokeillaan.

[HJu]

Olen rutiininomaisesti vakioinut nallitaskut ja nallikanavat tarkoitukseen valmistetuilla työkaluilla. Mitään haittaa en ole havainnut joten viritys on ollut onnistunut. Sinclairilta saa sopivat välineet. Vakiointi tehdään vain kerran hylsyn elinaikana joten vaiva ei ole edes suuren suuri.

[er]

Keskustelin taannoin aiheesta Jouko Kinnusen kanssa. Jouko totesi tavanneensa useita tapauksia joissa paineet olivat yllättäen nouseet jouhtuen liekkireiän sorkkimisesta. Yliväljä reikä nostaa paineet yllättäen.



Homma lienee ok asiaan kuuluvin välinein, mutta jos ei ihan satavarmasti saa työtään vakioitua, niin parempi ettei tee.

[JHa]

Itse olen avannut aina uuden hylsyn liekkireijän ja samalla ottanut sisäpuoliset purseet pois. Vanhojen hylsyjen osalta puhdistan aina nallitaskun ja avaan tarvittaessa liekkireijän. Tahtoo karstoittua. En tiedä miltä tuntuu  :angelic-innocent: ilman toimenpidettä, mutta homma on aina pelittänyt.

[HJu]

6mm PPC tappiinladattuna 0-toleransseilla ladattuna kasapatruunana voi kenkkuilla.



Omissa täyssupistetuissa kenttälatingeissa ei 308:ssa tai 338LMssä ole ollut ongelmia nallitaskujen ja -kanavan vakioinnista. Hyödystä osaa sanoa muuta kuin että nallitus vaatii aina vakiovoiman.