Hylsyn painon ja tilavuuden korrelaatio?

[MSa]

Tervehdys,



Punnitsin huvikseni 50 kpl .308W hylsyjä lähinnä tutkiakseni niiden tasalaatuisuutta. Sillä olin alkanut miettiä, josko olisi mahdollista käyttää tätä tietoa hyväksi määrittämään edes suurin piirtein hylsyjen tilavuutta.



Hylsyt ovat saman valmistajan ja samasta patruunaerästä, ammuttu samalla aseella ja käsitelty aina samalla tapaa ladattaessa.



Kysymykseni kuuluukin että onko kenelläkään kokemuksia vastaavasta menetelmästä?



Mikä on järkevä tapa määrittää hylsyn tilavuus ja mikä on tämän vakiointitoimenpiteen vaikutus käytännössä esim lähtönopeushajontaan ja yleiseen käyntiin.



MSa



====

Lapuan hylsyt, painot grains



n=50

AVE=173,4

STDEV=0,61

MIN=172,2

MAX=174,8



Kun näistä pudotettiin noin 50% eniten poikkeavia hylsyjä pois päästiin seuraavaan tulokseen, jossa keskihajonta putosi kolmannekseen.



N=22

AVE=173,4

STDEV=0,20

MIN=173,1

MAX=173,8

[Koheltaja]

Itse valikoin joskus hylsyt niin että ammuttuihin kaulasupistettuihin hylsyihin annostelen saman määrän ruutia ja katson silmämääräisesti ruutipinnan tasot ja lajittelen sitten hylsyt ruuti tilavuus järjestykseen. Yllättävää tässä on se että monesti hylsyissä on huomattavia painoeroja vaikka ruuti olisi jokaisessa hylsyssä samassa tasossa.



Joskus punnitseminen on parantanut tulosta ja joskus ei, jos hylsyt ovat samaa valmiste erää niin en usko että punnituksella saadaan mitään radikaaleja eroja varsinkaan "perusaseilla", kasapelit ovat sitten asia erikseen.

[HJu]

Saman valmistajan samassa valmistuserässä hylsyjen paino pitäisi korreloida aika hyvin sisätilavuuden kanssa. Eli painavammassa on enemmän metallia ja vähemmän sisätilavuutta kuin kevyessä.



Eri valmistajien hylsyjen kesken pelkkä punnitus ei kerro mitään varmaa koska hylsymessingin ominaispaino voi vaihdella eri hylsyillä.



Hylsyn tilvauuden mittaa helpoiten punnitsemalla tyhjän mutta nallitetun (uusi tai käytetty nalli, aivan sama) hylsyn ja sitten täyttämällä sen piripintaan vedellä ja punnitsemalla hylsyn uudestaan. Lisääntynyt paino on se vesimäärä. Siitä sitten esim. QL laskee sisätilavuuden suoraan veden painon perusteella.



Hylsyksi kannattaa valita kaikkein painavin. Näin sisätilavuus on todennäköisesti pienin ja mm. QL:llä laskettaessa ei vahingossa lasketa liian suurella tilavuudella ja oteta turhia riskejä. Joka hylsyn sisätilavuutta on aivan turha alkaa mittaamaan.



Niksejä: Vaaka on syytä olla elektroninen. Hylsy asetetaan erilliseen astiaan jonka taara asetetaan nollaksi eli mitataan vain hylsyn painoa, ei sitä kippoa. Kippo sitä varten että jos vettä tulee liikaa niin vaaka ei heti kastu. Veteen kannattaa sekoittaa aavistus Fairyä tms. jotta sen pintajännitys laskee ja hylsyn saa täytettyä TASAN kaulan suulle. Annosteluun tarvitaan 5-10mml ruisku joita saa apteekista. Helpoiten niitä saa ilman hankalia kyselyjä lasten antibioottikuurien mukana :-)



Saadut arvot syötetään QL:ään ja talennetaan omalle lataukselle. Sen jälkeen ollaan taas hieman lähempänä todellisuutta ohjelman kanssa.

[john]

Ei ideoita

[VTu]

Mikä on järkevä tapa määrittää hylsyn tilavuus ja mikä on tämän vakiointitoimenpiteen vaikutus käytännössä esim lähtönopeushajontaan ja yleiseen käyntiin.

Itse otin kerran urakaksi mitata reilun kuudenkymmenen hylsyn sisätilavuuden. Toteutin mittauksen käyttämällä Lymanin LE-300 -digivaakaa. Asetin jokaisen mittauksen aluksi hylsyn vaa'alle, nollasin näytön, täytin hylsyn vedellä ja mittasin. Tulosten perusteella jaoin hylsyt 0,01 grainin mukaan eri nippuihin. Elämän realiteetit tulivat tosin myöhemmin esiin ja 'keskiarvoistin' erät saadakseni eri sisätilavuuseriä hiukan vähemmäksi. Nyt esim. 55,15 grainia vettä imeneet ovat todellisuudessa väliltä 55,14 - 55,16.



Mitä edelle esitetyt toimet auttoivat? Mittasin parin eri latauserän patruunoiden lähtönopeudet ja laskin keskiarvot. Latausten ainoa ero oli tuo hylsytilavuus. Nopeuseroksi muodostui keskiarvojen perusteella 3,1 m/s ja QL ilmoitti laskennalliseksi eroksi 3 m/s; aika hyvä suoritus QL:lta siis.

sori tässä vähän turhan laajalti ja asiankin ulkopuolelta kysymykseen.

Ei oteta turhan raskaasti, jos keskustelu hiukan rönsyilee, kunhan se pysyy aihepiirissä. Tuollainen sivupoluille poikkeaminenhan tuo vaan lisää ajatuksia ja aiheuttaa kenties uuden, entistäkin mielenkiintoisemman keskustelun.

[MSa]

Kiitoksia vastauksista. Täytyy katsoa, josko viitsisi HJu:n mainitsemalla tavalla vielä määrittää nuo tilavuudet ja siten saada ainakin 50 hylsyn osalta selville, josko painon mukaan voi yrittää tasata hylsyjen tilavuuksia...



MSa

[espo]

Apteekista saa 1 ml insuliiniruiskuja joilla on hyvä mitata hylsyjen vesitilavuutta. Itse käytän sinitarraa nallireiän tukkeena. Veden pitäisi olla tasalämpöistä mittauskertojen välillä, veden tiheys-lämpötila muutoksen  takia kannattaa mitata hylsyt aina esim. 20 asteessa.  Kuten jo mainittu, samassa hylsyerässä tilavuus ja paino kulkevat käsikädessä, ilmeisesti sangen lineaarisesti. Joku voi tietysti tarkkaan laskea lieriön seinämävahvuuden suhteellisen muutoksen suhteen lieriön sisätilavuuteen kun lieriön mittasuhteet ovat lähellä kiväärinhylsyn mittoja...ja vielä suhteuttaa seinämävahvuuden siihen painonlisäykseen. Itse sain kahdella eri kaliiperilla ja neljällä eri hylsyerällä insuliiniruiskulla mittamalla vajaan prosentin erilaisia tilavuusarvoja verrattuna siihen jos punnitsisin vain hylsyyn mahtuvan veden.  Punnitus/volyymimittaus antoivat ehkäpä volyymimittaukseen käytetyn ruiskun mitta-asteikon virheen takia, tai sitten muusta syystä, vajaan prosentin verran erilaisia arvoja volyymille. Tarkkuus oli riittävä jotta voisi laatia turvallisia kotilatauksia huomioiden uusien kaulasupistettujen tai uusien kokosupistettujen hylsyjen vaikutuksen latauksiin. Omassa aseessa jo entuudestaan ammutut kaulasupistetut hylsyt kun ovat sen verran eri mittaisia uusiin hylsyihin verrattuna, että paine- ja lähtönopeuserot voivat olla merkittäviä. Onneksi ta-touhussa ei tavallisesti revitä kaikkea irti kaliiperista, eikä tarkkuusvaatimuksetkaan vaadi valikoituja hylsyjä, riittäähän valkkaamattomilla kotimaisilla hylsyillä saavutettava alle puolen MOA:n käynti 300 metrille aivan hyvin.

[Koheltaja]

riittäähän valkkaamattomilla kotimaisilla hylsyillä saavutettava alle puolen MOA:n käynti 300 metrille aivan hyvin.

Nyt on taas pakko alkaa saivartelemaan. Tarkoitat varmaan käynnillä yksittäisiä parhaita kasoja, et kokonaiskäyntiä?



Kokonaiskäynti ratkaisee, ei yksittäiset kasat...

[espo]

No kyllä tarkoitus oli puhua 308 kaliiperisella sakolla ja lapuan valkkaamattomilla hylsyillä (kaulasupistettuja ja aseessa jo aiemmin ammuttuja) ammutuista 5 ls kasoista,  jotka pyörivät kelissä kuin kelissä (no sivutuulikomponentti ei saa olla liian suuri) 5 cm pinnassa ja usein alle sen. Ne parhaat 5 ls'kasat' 300 metriltä ovat olleet alle 3 cm ja ammuttu kauniilla kesäkeleillä.