Lämpötila vs. lähtönopeus

[AMa]

Omat havainnot ovat myös sen suuntaisia, että nopeusvaihtelu on reilusti pienempää kuin n. 1m/s per °.



Onkos kukaan labrannut sitä, miten nalli ja hylsyn muoto vaikuttaa palonopeuden ja ruudin lämpötilan korrelaatioon? Siis pitkä hylsy ja heikko nalli vs lyhyt ja paksu hylsy sekä tehokas nalli. Ruudin palonopeuteen kun vaikuttaa myös palopinnan pinta-ala suhteessa tilavuuteen.

[JL]

kannattaa huomata että vihtavuoren testissä ainoastaan ruuti (patruunat) on jäähdytetty, ei asetta.



Toisekseen, 'kotitestausta' hankaloittaa mittarin pitäminen lämpimänä, ainakin ProCronon ja muistaakseni nykyisen chronynkin manuaali sanoo miinusasteuden olevan sallitun käyttölämpötilan ulkopuolella.

Chronyä en ole kokeillut, mutta ensinmainitussa alkoi heittoa esiintyä enenevissä määrin nollaa lähestyttäessä.

[mysteryman]

Pienoiskiväärille sain lapuan midas+ panoksella 18 asteessa 322 m/s ja -8 asteessa 314,4 m/s. Sekä ase että patruunat olivat tasaantuneet mittauslämpötilaan. Valitettavasti mittaukset eri päiviltä koska valo loppui kesken toisella kertaa. Täytyy vielä jossain vaiheessa yrittää saada mitattua nuo eri lämpötilat mahdollisimman peräjälkeen samasta paikasta ja samoissa valo-olosuhteissa sekä nopeusmittarin lämpötilan ollessa sama. Mittarina chrony. Noilla mittaustuloksilla lämpötilariippuvuus 0,29 m/(s*C).

[SO]

Vanhan aiheen nostoa kun pitkästä aikaa tuli ladattua swedua. Koska edellisestä kerrasta oli jo tovi, oli vanhempaa ruutia ja verrokiksi uusi purkki vastaavaa 100-sarjan ruutia. Tällä kertaa oli ajatuksena kokeilla lämpötilan vaikutusta ja tulokset oli avartavia.



Ote VV:n latausoppaasta 2002

Ruudin kosteus

Ruudin kosteusvaihtelu muuttaa ruudin palonopeutta ja siten patruunan painetta ja lähtönopeutta. Valmistajat pitävät jälleenlataukseen tarkoitetut ruudin kosteuden yleensä n. 0.5 % - 1 % tasolla. Ruudin kosteuden vaikutusta testattiin kuivaamalla ruutipanosta, kunnes sen paino putosi n. 0.5 %. Muutama patruuna ladattiin kuivatulla ruudilla ja ammuttiin paineaseesta. Testipatruunoiden ja "tavallisten" patruunoiden lähtönopeutta verrattiin keskenään. Ruutipanos ja luoti olivat luonnollisesti samat kummassakin patruunaerässä. Huomattiin, että ruudin kuivaaminen nosti patruunan paineen 320MPa:sta 355 MPa:iin. Lähtönopeus kasvoi 770 m/s:ta 790 m/s:iin.



Edellä esitetty oikeuttaa ehdottamaan, vanhan sanonnan "Säilytä ruutisi kuivana" jättämistä muistojen yöhön! Sanotaan sen sijaan tänä savuttoman, syövyttämättömän ja puhtaasti palavan ruudin aikakautena vaikkapa "Säilytä ruutisi kuivassa ja viileässä paikassa huolellisesti suljetussa alkuperäispakkauksessaan".

Vanhan purkin ruudilla, omissa latauksissa lähtönopeus oli ka 13 m/s suurempi kuin uuden purkin ruudilla. Kun patruunat lämmitti +8C -> +45C, ei vanhan purkin ruudilla tapahtunut mitattavissa olevaa lähtönopeuden muutosta. Sen sijaan uudella purkilla, nopeus nousi tuttuun tapaan 0,6m/s per 1C. Tämän pienen otoksen perusteella, oletan että vanhan purkin ruudin kosteus oli pienempi kuin uuden johtuen ilmeisimmin säilytyksestä. Aiheuttaako se myös muutoksen tämän latauksen lämpötilariippuvuuteen, se täytyy kokeilla vielä uudestaan ja laajemmalla otannalla. Jos kosteus on valmiiksi pieni, lämmittäminen ei enää muuta palonopeutta oleellisesti ja mitä tapahtuu kun mennään pakkasen puolelle?



On myös mahdollista että tulos on virheellinen johtuen mittaajan silmän hitaudesta. Mutta mielenkiintoinen havainto kuitenkin.