Hyvä vaimennin .22:seen?

[rkr]

Vastakysymyksenä kysyn mihin aseeseen ja mille patruunalle? Paras .22lr pistoolivaimennin ei ole paras 600mm piipulla varustettuun pulttilukkoon ja kumpaankaan paras vaimennin ei välttämättä ole optimaalisin 310mm piipulla varustettuun  puolimoottoriin. Lisäksi patruuna vaikuttaa paljon.  Yliäänistä ei saa hiljaiseksi mutta pulttilukko .22 Shorteilla on aika hiljainen ihan sillä SAK:n perusvaimentimellakin.

Mulla ei noita .22 vaimentimia ole kuin neljä kappaletta mutta sama vaimennin on hiljaisin kaikissa noissa skenaarioissa kun käytetään patruunoita joiden luoti lähtee k.o. aseesta aliäänisenä. Se on siis tuo aiemmin testattu Ase Utra Dual jota ei tosin enää valmisteta. Toki äänitaso erot eri vaimentajien välillä ovat paljon pienemmät pitkäpiippuisessa pulttilukossa kuin lyhyt piipuisessa puoliautomaagissa tai pistoolissa.

[Akryyli]

20" pulttilukko, patruuna CCI SV.

[HJu]

20" pulttilukko, patruuna CCI SV.

Pulttilukko on on aika helppo vaimentaa. SAK2i tai Silent Steelin Mini Streamer tulevat ensiksi mieleen niiden ison sisätilavuuden vuoksi. 20" Piipun päässä paineet on niin pienet että kaasuja on vaikea saada sekoittumaan kovin tehokkaasti vaimentimen sisällä. Iso sisätilavuus ja paljon metallipintaa imevät lämpöä hyvin ja käytännössä alentavat ulkoilmoillw purkautuvan melun määrää.

Koska Silent Steel maksaa 3x sen mitä Sak2i niin aloittaisin jälkimmäisestä. Silent Steel on myös melko pitkä. Tosin Silent Steel on modulaarinen ja sitä voi halutessaan lyhentää jos pieni äänitason nousu ei haittaa.

Jos vähän ohuempaa ja sirompaa  vaimenninta kaipaa niin Jakin pienoiskiväärivaimennin pitäisi olla melko samantasoinen vaimennuksen osalta kuin nuo edelliset.

[Hount]

Olen miettinyt tätä 22LR vaimenninasiaa paljon viimeaikoina. Tein inventaarion omiin 22LR vaimentimiin ja olen niistä tyytyväinen ehkä yhteen. Alla omia ajatuksia jotka hyvin pitkälti toistaa mitä jäsen Koheltaja aiemmin tähän ketjuun kirjoitti.


Itse jaan 22LR vaimentimet karkeasti kolmeen tyyppiin.

Monocore, esimerkkeinä esim. Stalon RF, Osuma tai Oulun Työstökeskus SAK
Pätkäcore, esimerkiksi Jaki
Haittalevyt rungossa, esimerkiksi Stalon RM ja Jahtivaruste Noise Stopper

Miksi 22Lr vaimentimen rakenne on sitten niin tärkeä?
Keskisytytteisistä aseista poiketen 22LR:n vaimentimeen kertyy lyijystä, palojätteestä ja luotivahasta muodostuva erittäin tiukassa oleva massa, jota ei 22LR:n olematon suupaine riitä poistamaan itse vaan se pitää aika-ajoin poistaa jotta vaimentimen vaimennuskyky, tarkkuus ja turvallisuus säilyy. Tarkkuuteen tuolla on vaikutusta kun luodit lentävät epäkeskeisesti läheltä tuota kertynyttä massaa. Ja turvallisuuteen vaikutusta sitten kun luoti osuu tuohon massaan ja ei tule enää suunnitellusta reiästä ulos vaimentimesta. Vähän teoreettinen tilanne tuo että luodit jäisi vaimentimeen, mutta TT3 22LR:ssä palojätettä kertyy hieman vaimentimesta ja suujarrusta riippuen melko nopastikin niin että sillä on ihan selkeä vaikutus tarkkuuteen.

TL;DR; vaimennin pitää olla avattavissa puhdistusta varten, mutta se miten vaimennin aukeeaa on myös tärkeä, koska tuota massaa voi joutua poistamaan tuurnalla ja vasaralla. Jos vaimentimen puhdistus jää välistä, niin lopputulemana voi olla että tuo massa liimaa purettavankin vaimentimen yksiosaiseksi jonka jälkeen käsissä on sekalaisista metalleista koostuva jäte.

Pätkäcore
Pikku nappuloista koostuva vaimennin ei siksi ole kovin korkealla omalla listalla. Tuollaisen puhdistus liian myöhään vaatii usein hyvin rajuja otteita, vasaraa vääriin paikkoihin ja aivan turhaa nysväämistä. Huom. tällainenkin vaimennin toimii kyllä kunhan sen muistaa puhdistaa erittäin hyvin säännöllisesti.

Monocore
Pikainen katselmointi markkinoille indikoisi että suurin osa vaimentimista on yhdellä sisuksella, siten että kuori on irrallinen, mutta vaimentimet eroavat toisistaan merkittävästi siitä että onko piipunsuuhun kierrettävä kierre vaimentimen sisuksessa vai vaimentimen kuoressa.
Esimerkkinä kuoressa olevasta kierteesta on Osuma vaimennin ja puolestaan sisuksessa kierteet on mm. Stalon RC:ssä
Kumpikin näistä on melko samanlaisia puhdistamisen kannalta yleisimmissä tapauksissa. Vaimennin irti aseesta ja korkki auki. Kuori ja sisus purkautuvat toisistaan, mahdollisesti kumivasaran avustuksella. Jos koko paketti on jumahtanut oikein kunnon jumiin, niin sisuksestaan piippuun kiinnittyvä vaimennin on helpompi naputella auki koska sisuksen voi kiertää piippuun ja kuoren voi naputtaa kumisavaralla irti vaimentimen ollessa kiinni aseessa, tai jos kierreosa ulkonee riittävästi kuoresta, niin kuoren saa tarvittaessa irti vaikka pöytää vasten lyömällä.
Jos kierteet on vaimentimen kuoressa ja sisus on irrallinen kappale, niin tuon paikalleen jumahtaneen sisuksen irroittamiseen tarvitaan usein hieman erikoisempia työkaluja. Esim. vaimentimen kierteen läpi menevä pehmeäkärkinen tuurna jolla sisus saadaan lyötyä ulos vaimentimen kärjestä. Pitää vaan toivoa ettei ensimmäinen haittalevy johon tuurna osuus ole kovin heikkorakenteinen.

Toinen merkittävä ero näille monocorevaimentimien tyypeille tulee tilanteessa kun vaimenninta on kiinnittämässä aseeseen ampumaradalla, metsässä tms. missä käsillä ei ole välttämättä työkaluja. Etenkin Stalon RC ja muut vastaavaa rakennetta käyttävät vaimentimet ovat käytännössä käyttökelvottomia suunnitteluvirheen vuoksi. Vaimenninta kun kiristää aseen piippuun, niin piipussa oleva kierre kun pohjaa vaimentimen kierteeseen niin vaimentimen kuorta kiinnipitävä mutteri aukeaa ja vaimentimen kuori pyörähtää auki. Stalon korjasi tämän suunnittelun kukkasen seuraavaan malliin, Stalon RF:ään. Kuori indeksoituu sisukseen siten että kuoresta kiertämällä ei kuorta paikallaan pitävä mutteri pyörähdä auki. Ja vaikka rakennetta kiinni pitävän mutterin kierre olisikin vasenkätinen, niin sama ongelma on edessä vaimenninta irroittaessa. Tietysti lukite ja riittävä momentti tuolle ulkokuorelle auttaa, mutta miksi tyytyä "liima" kompromissiin jos mekaaninen ratkaisu on olemassa.

Ja tuon monocoren malli tulisi olla sellainen että siinä on pelkkiä läpireikiä. Siten että joka pintaan mihin palokarstaa voi kertyä on toisella puolella tyhjää ja tilaa lyödä karsta pois. Jos sisukseen on jyrsitty kuoppia joista tuota palokarstaa / massaa joutuu koukkimaan pois, niin riittävän pitkään puhdistamattoman vaimentimen puhdistus alkaa lähestyä mahdottomuutta. Mutta jos sisuksen muoto on oikea, niin tuurnalla naputtelemalla palokarstan saa aina lyötyä toiselta puolelta läpi.

Haittalevyt rungossa
Tämä on mielestäni huollon kannalta yksinkertaisin rakenne. Tämän tyyppisen vaimentimen voit ampua niin tukkoon kuin haluat ja silti vaimennin aukeaa jokaisen haittalevyn välistä. Missään vaiheessa palokarstaa ei kerry paikkaan jossa huoltopurun yhteydessä karsta jäisi minkään liukuvan tai kiertyvän osan väliin. Ainoa ongelma on että haittalevypalasten muoto pitää olla kuppimainen ja kupin pohjalta kiinni jumahtaneen 22LR palokarstamassan puhdistus on hyvin haasteellista. Kestää pidemmän huoltovälin kuin muut rakenteet, mutta täysin puhtaaksi saaminen voi jossain kohtaa vaatia kohtuuttomasti työtä.

Materiaalit: RST olisi tietysti voittajan valinta, mutta meillä kaikilla ei ole omaa jyrsintä ja sellaisia taitoja. Jos kaupasta haluat valmiin, niin alumiiniin on tyydyttävä.

Omat suosikit: Stalon RF ja Jahtivaruste Noise Stopper.
Ja koko ylläoleva ajatuksenjuoksi selkeämmin selostettuna https://www.takilta.fi/keskustelu/index.php?msg=96063

[HJu]

Silent Steelin Mini Streamer ja A-TECin CMM6 ovat modulaarisia eli niiden pituutta voi säädellä ja puhdistus on suhteellisen helppoa kunhan kierreliitokset musitaa aina voidella sopivalla tahnalla etteivät jämähdä kiinni. Mini Streamer on noista hiljaisempi.