Tuulen vaikutus

[JHa]

Ampumaetäisyys voidaan jakaa vallitsevan tuulen perusteella esim. kolmeen alueeseen.Eri alueilla tuuli voi puhaltaa eri suunnista.



On kaksi koulukuntaa kun puhutaan tuulen vaikutuksesta luodin poikkeamaan. Ensimmäinen koulukunta pitää merkitsevämpänä tuulen sorruttavaa vaikutusta lentoradan alussa kun kulmamuutos vaikuttaa eniten suhteessa maaliin. Tällöin myös luodin nopeus on suurimmillaan. Tällöin puhutaan ensimmäisestä kolmanneksesta.



Toinen koulukunta pitää ratkaisempana lähellä maalia sijaisevaa aluetta jolloin luoti lentää hitaammin ja on pitempään tuulen vaikutuksen alla. Tällöin kuitenkin kulmamuutos vaikuttaa vähiten luodin iskemään maalissa. Tällöin puhutaan viimeisestä kolmanneksesta.



Koska ei voida tehdä ideaaleja mittausolosuhteita jää lopullinen varma tieto saamatta.



Mikä on oma milipiteenne tai varma tietonne. Ratketkoon asia leikkimielisellä  :wink: äänestyksellä. :lol:

[john]

Noniin, nyt alkaa löytyä todellista keskustelun aihetta. (En tarkoita halveksua muita aiheita). Vaikea sanoa. Voisi ajatella että lentoradan alkuvaiheessa luoti olisi todella mahd vähän aikaa tuulelle vaikutuksen alaisena mutta toisaalta pienikin poikkeama linjasta esim 200metrin päässä lienee todella iso kilometrin päässä. Jos ajatellaan jantterin kokoista maalia niin voisi luulla että lentoradan loppuvaiheessa oleva tuuli voisi olla ratkaisevampi eli että tämän kokoisesta maalista ohimenoon riittäisi pienempikin kulmavaikutus. Eli toista koulukuntaa

[Homer]

Näin keskellä yötä kun asiaa pohtii niin kummankin koulukunnan ajatus tuntuu yhtä järkevältä. Pitää nukkua yön yli ja äänestää aamulla.

Jos vaikka näkisi unta siitä kolmannesta koulukunnasta minkä mukaan ratkaisevin tuuli onkin sillä keskikolmanneksella missä nuo äärikolmannesten vaikutusmallit kohtaisivat toisensa :?

[john]

En tiedä miten tuossa pitäisi toimia, jotta äänestystulos näkyisi, mutta en ole koskaan ampunut siten, että pitäisin alkupään tai loppupään tuulta määräävänä. Olen ottanut sen siitä keskeltä.

[Koheltaja]

Jonkinlaista keskiarvoa minäkin kannatan, monesti tulee tuulta luettua niin monesta kohdasta kuin on mahdollista. Ehkä tässä on selitys siihen että kun ei osu niin ei osu...  :oops:

[PMK]

Hieno kysymys. Tätä on itse kukin on jossain vaiheessa miettinyt !



Koska olen aloitteleva harrastaja ja en tunne kaikkia luotiin vaikuttavia voimia... joudun turvautumaan mutuun ja maalaisjärkeen  muodostaakseni edes jonkin näköisen mielipiteen...



Olin kallistumassa aluksi loppupään tuulen vaikutukseen ja... jossain vaiheessa näiden molempien yhteisvaikutukseen, mutta kun rupesin miettimään, että missä vaiheessa n. 10g mötikkä, joka on n. 900 m/s liikkeessä on "haavoittumillaan" tuulen vaikutukselle ?

Tulin tulokseen, että noin puolivälissä ( luodin lakipisteen paikkeilla ) jossa luotiin vaikuttavien voimien suuruus ja suunta muuttuu moneen kertaan: nouseva luoti > tasainen ( lakipiste ) > laskeutuva luoti

Samalla logiikalla ajateltuna kyseisellä hetkellä myös luodin nopeus voisi olla myös suurimmassa "muutoksessa" ja näin ollen myös ulkoisille voimille eniten altis.

[SO]

Ajatusleikkiä seuraavanlaisesti...



Alku oletus:

Jaetaan 1200m kolmeen 400m osaan. Pidetään referenssinä

10g scenaria jonka lähtönopeus on 900m/s ja tuulen suunta 90

ast. sivulta 5m/s. Tarkasteltaessa tällä tavoin oletetaan että

0-400m tuulee 5m/s koko 400m matkan

0-800m tuulee viimeiset 400-800m matkan, alussa 400m on tyyntä

0-1200m tuulee viimeiset 800-1200m, alussa 800m on tyyntä

(eli pcb:llä 0-1200m lentoajat 400m välein, sitten 400m aiemmin saaduilla

nopeuksilla ja 5m/s sivutuulella)



0-400m lähtönopeus 900m/s -> loppu 678m/s

lentoaika 0,513s jolloin 400m päässä siirtymä on 34cm

-> seuraa että 1200m päässä 3x34cm = 102cm



400-800m nopeus alussa 678m/s -> lopussa 492m/s

lentoaika 0,513s (0-400m) + 0,695s = 1,208s

jolloin 800m päässä siirtymä on 52cm

400m matkalla

-> seuraa että 1200m päässä 2x52cm = 104cm



800-1200m nopeus alussa 492m/s -> lopussa 357m/s

lentoaika 1,208s (0-800m) + 0,962s = 2,17s

jolloin 1200m päässä luoti on siirtynyt 74,5cm



-> voidaan todeta että näillä muuttujilla tällä tavalla laskettuna keskimmäinen osuus vaikuttaisi kaikkein eniten lopputulokseen ja viimeinen osuus kaikkein vähiten, mutta vastaukset ovat ainoastaan suuntaa antavia...ja jos...jos..jos

Ilmeisesti eniten tulokseen vaikuttaa lentoaika, matka ja bc. Eli kaunko tuuli vaikuttaa sekunteissa, minkä muutoksen se tekee ja kertautuuko muutos eli onko matkaa silloin vielä jäljellä. Suurella nopeudella aika on lyhyt ja muutos pieni, matkasta johtuen miten paljon se silloin kertaantuu

maalissa. Eli riippuu tapauksesta, ei yleistä kaavaa.



kannatan kolmatta vaihtoehtoa näiden perusteella

[JPa]

Minunkin maalaisjärkeni kallistuu keskiosan kannalle. Edellä on asia jo niin hyvin perusteltu etten vaivaudu toistamaan..

[john]

Paha juttu tämä galluppi, nyt sai jha liian arvokasta tietoa tuleviin kisoihin  

[JHa]

Laskentaa vaikeuttaa tieto, että 1200 m matkalla on todennäköisesti luodilla 3-4 eri pc arvoa. Annetaan tuulelle myös arvot eli ensimmäinen kolmannes tuuli 3 m/s vaikutus 1/3 suunta vasemmalta oikealle, keskimmäinen kolmannes 1,5 m/s vaikutus 1/1 oikealta vasemmalle ja viimeinen kolmannes 2 m/s vaikutus 1/1 vasemmalta oikealle. Luoti lentää toisessa kolammanneksessa 30 m korkeudessa ja ampumaetäisyys 1200 m. Yleensä tuulestasta pitäisi muodostaa keskiarvo ja määrittää sen puoleisuus. Laskimet heilumaan.



Mikä asetukseksi m/s. Mikä annetaan valitulle vaikutusaluelle painokertoimeksi. Ei unohdeta kuitenkaan äänestystä.



Häyhässä voidaan soveltaa yhdessä teoriaa käytäntöön TM :lol:

[SO]

Millä kaavalla pcb laskee, tietääkö joku?

 :idea:

Pitää vielä lisätä että..

Jos ei ihan mene 1200m vaan jää 900m jolloin nopeutta on vielä järkevästi niin se näyttäisi siltä että sillä alkupään tuulella olisi aika paljon suurempi vaikutus kun loppupään tuulella koska lentoajan nopeusmuutos ei ole niin iso kuin ero matkassa tuolla 900m

0-300m 0,370s

300-600 0,461s

600-900 0,588s

kok.aika 1,419s

jolloin ehkä voisikin ajatella että kun matkasta tulee kertoimet niin

tuo matkan aiheuttama kerroin muutoksessa vaikuttaakin enemmän lopputulokseen.

Vaatii lisää tarkastelua...

[PL]

Tuo keskimmäisen kolmanneksen 30 m korkuinen lentorata vastaa aika tarkasti Häyhän ampumatilannetta Pahkajärven Rosoharjulla. En kyllä tiedä mistä JHa tietää jo etukäteen seuraavien Häyhäkisojen tuuliolosuhteet :wink:

Mutta nyt asiaan, Salon Pauli käsittelee aihetta TA 2 kirjassaan ja on muistaakseni päätynyt tulokseen (käytännön kokeet) että viimeistä kolmannesta pitää painottaa kaksinkertaisesti muihin kolmanneksiin verrattuna.

Omat kokemukset sulkevat ensimmäisen kolmanneksen vaikutukset kyllä pois. 300m radalla ei lintupyssyilläkään (.308-.300 WM )saa juurikaan tuulipoikkeamia aikaiseksi paitsi jos vallitsee jokin syysmyrsky. Viimeinen kolmannes ratkaisee paljon tuulikorjauksen suhteen.

Käytännön esim. amet 1000m 0-800m miltei tyyntä, 800-1000m n.2 m/s sivutuuli, .338 LM iskemät 60cm sivussa. JHa ja MJ muistanevat tapauksen viime keväältä.

[MSa]

SO:n tarkastelu on mielenkiintoinen ja lähetymistavaltaan mielestäni oikea. Saattaa olla, että tämä se on jo riittäväkin tarjoamaan eväitä käytännön nyrkkisääntöjen luomiseksi.... Mutta ongelman voisi ratkaista yleisemmin mielestäni seuraavasti, joka ei periaatteessa ole kovinkaan vaikea. Jos olisi aikaa enemmän, niin yrittäisin numeerista ratkaisua Excelissä. Anyone feel free to try!



Periaate:

====

1. Määritetään luodin lentoradan paikan funktio s(t) ajan suhteen. ratkaistaan s(t) ajan suhteen t(s). (t(s) voidaan määrätä numeerisestikin esim PCB:n avulla, kuten SO on tehnyt. tämä on hyvä lähtökohta.



2. Sivutuulipoikkeaman funktio x(t, sp, v) on ajan, luodin sivuprofiilin (yms vakioiden) ja tuulen nopeuden funktio (kaavat löytyneevät alan kirjallisuudesta, tai sitten kokeilemalla otetaan arvot PCB:stä).



3. Sijoitetaan lentoradan funktiosta ratkaistu aika t sivupoikkeaman funktioon, jolloin saadaan poikkeamaksi x(t(s), sp, v).



Nyt käsissä on kaava, joka kertoo sivupoikkeaman tuulennopeuden funktiona ko. määrätyllä lentoradalla. Sivutuulikomponentin voi määritellä vielä paloittain matkan funktiona v(t), jolloin saadaan simuloitua eri sivutuulen sivutuulen vaikutus lentoradan eri kohdissa.



Ja ei kun ajamaan simulaatioita...



MSA

[MJ]

Moi,



Tuuli ja sen korjaukset ovat aina vaikea asia.



Kuten PL totesi, niin varmasti me kaikki muistamme tuulen suunnan äkillisen muutoksen keväällä, kun ammuttiin 1000 metriin. Ei auttanut edes .338LM:n kohtuullisen suora lentorata (lähtönopeus n. 905m/s). Kaikilla löytyi kasat/läjät naapurin tauluista eli n. 60cm oikealla, paitsi herroilla OD ja MV, jotka ainoaina huomiovat tuulen suunnan äkillisen muuttumisen. No, olipa erittäin hyvä oppitunti - aina pitää tarkkailla tuulta ja sen suuntaa.



Niinpä, Rosolla se tuuli pyörii iloisesti edestakaisin, se huomattiin viime vuoden Häyhässä, kun luodit lenteli Janttereiden molemmilta puolilta ja tuulta sai korjata eri suuntaan vähän väliä - no, taas opittiin kantapään kautta lisää.



Jos JHa tietää tämän vuoden Häyhän tuuliolosuhteet etukäteen  :wink: , niin olisihan se kiva, että hän kertoisi ne myös tiimikaverilleen  :roll: , ettei taas tarvitse ammuskella Janttereiden vasemmalta ja oikealta puolelta tasaisesti ohi  :oops:



No niin, SO, MSa ja monet muutkin ovat oikeilla jäljillä, sillä jonkinlainen keskiverto keskiarvo tuulesta pitää karkeasti arvioida. Oikotietä onneen ei ole, eikä tuliasemassa ole aikaa alkaa laskemaan monimutkaisia laskutoimituksia ja kulmia. Tuliasemasta saa esim. tuulimittarilla tarkan tuulilukeman, maalin ympärillä olevista maastokohteista (puut, pensaat, ruoho, yms...) saa karkean ns. oikealla hehtometrillä olevan tuulilukeman. Maastonkohtia n. puolivälissä maalia kannattaa tarkkailla ja koittaa saada niistä karkean tuulilukeman. Puolivälin ja maalin tuulilukeman voi arvoida esim. lämpöväreilystä tähtäinkiikaria käyttäen. Näin saa kolme tuulilukemaa, josta voi laskea joko painottaen jotain etäisyyden pätkää (yleensä puoliväli ja loppumatka) tai sitten ei, karkean keskiarvo tuulilukeman, jota sitten käyttää.



Keskivertoa keskiarvoa arviointia käytettävä tuulilukema joka tapauksessa on, jos mitään selkeitä tuulimittareita/tuuliviirejä ei ampumamatkalla ole.



Käytännön esim. taannoiselta Syndalenin ammuntaharjoitukselta. Tuuli etäisyyksillä 500 ja 600m. Tuliasemassa 500m n. 3,0m/s ja 600m n. 2,0m/s tuulimittarilla useati mitattuna. Maalialueella vaihtelevasti jotain välillä n. 2,5-3,0m/s tuulimittarilla myös mitattuna. Matkojen puolivälissä siis 250-300m tuuli n. 5-8m/s. Tuulen vaikutus oli täysi eli 90 asteen kulma ja tuulen suunta oikealta vasemmalle. Maaleihin osui 6m/s tuulikorjauksella eli 6m/s tuulikorjaus oikealle. Voimakkain vaikutus oli näin ollen puolivälin/matkan tuulella, juuri kuten miltei kaikki arvioivatkin.



Toisaalta pelin henki muuttuu heti, kun tuulen suunta muuttuu JHan esittämällä tavalla - eli hankalaksi menee tuliasemassa laskemiset, jotka pitää laskea kuitenkin nopeasti.  :shock:



Lopulta siis kuitenkin melkoista keskiarvoa, joka osuu kohdalleen tai sitten ei.  :?



Carpe Diem,



MJ

[MSa]

Tavoite kaikella teoreettisella esittämälläni laskemisella olisi nimen omaan kehittää hyviä nyrkkisääntöjä kirjoituspöydän takana, joita sitten voisi soveltaa käytännössä mahdollisimman helposti.



Esimerkiksi hyvä nyrkkisääntö sille, että miten kannattaa painottaa eri osuuksien tuulia jne.



Se on totta, että tuliasemassa ei laskeskella liikoja vaan sovelletaan ennalta laskettua.



MSA