H&K MR308 kokemuksia

[SIMOH]

H&K:lta on kuulemma tullut tupasahtanut siviiliversio kaliberissa .308. Onko kellään kokemuksia/tietoa ko. vekottimesta (käynti, mahd. ongelmat,jne).

[SIMOH]

Korjaus vielä...siviiliversio siis HK416:sta

[Heggis]

Siis tarkoitatko nyt hk416 (5.56/223) vai hk417 (308). Molemmista on jo pari vuotta ollu markkinoilla siviiliversiot eli mr223 ja mr308. Haulla löytyy tuosta mr308:stakin vähän juttua.

[SIMOH]

Sitä .308 versiota

[Fide]

Ajattelin jatkaa tähän ketjuun tarinointia, ettei tule turhaan aloiteltua montaa lankaa samasta kerästä.



Meikäläisellä on nyt hellässä hoidossa moinen MR308 - olkoonkin että 16" piipulla - joten voin omia mietteitä tänne vähän jakaa, kun kerta Villekin ehti sitä jo pyytää.

Morjes Fide, kerrotko vähän tuntumia aseesta, silmät harittaa kovasti perjantaipäivästä (tai sen mukanatuomistaan toimintatavoista) johtuen etten suorillaan erota, notta onko 20 " piisi?



Terveisin,

Ville

https://lh6.googleusercontent.com/-U6IhZpycNrs/UbDRT-CWODI/AAAAAAAACQI/mkCidvzFiZk/s800/051.jpg">



Kyseessä siis tosiaan 16" piippu ja moiseen kerettiläisyyteen (näin TA-piireissä) on syynä lähinnä yksilön aikoinaan sopivaksi taputeltu hinta ja sitten toisaalta "ompahan haastetta" -asenne    Optiikka on NightForcen NXS 3.5 - 15 x 50  

Kyseessähän on siis tavallaan ryhmän tulitukityyppinen ase, kuin täysiverinen TA-laite. Moisella aparaatilla saa normaalin kivääriryhmän vaikutusalueen kasvatettua näppärästi 800m ja toisaalta .308 pysäytysvoima on toki toista kuin 5,56 x 45 mm NATO:ssa.



No sitten itse aseeseen. Toimintaperiaatteet ja tekniset yleispiirteet löytyvät netistä ja ovat varmaan suurimmalle osalle jo aika tuttuja, joten ehken nyt niihin sen enempää paneudu, mutta kysykää toki jos kiinnostaa. Keskitytään nyt vain allekirjoittaneen henkilökohtaisiin tuntemuksiin ja kokemuksiin ja pieniin käytössä ilmenneisiin juttuihin, kun noihin vissiin harvemmin kaupalliset arviot keskittyvät.  Takana on vasta ~400 laukausta (ase hankittu 2012), joten aika rajallisella kokemuksella mennään ja ampumaetäisyydetkin ovat toistaiseksi rajoittuneet 150m... tulevana sunnuntaina pitäisi nyt lopultakin sitten päästä tositoimiin yli 300m etäisyyksillä. Raportoin näistä kokemuksista sitten myöhemmin.



Ase on toistaiseksi ollut erittäin varmatoiminen ja suhteellisen looginen. Kylmä/kuuma piippu ei aiheuta 150m matkalla osumapisteen vaeltamista, mutta puhdas/likainen piippu aiheuttaa pystysuunnassa vähän, tosin tämä taipumus on niinikään rauhoittunut kun piippu on vihdoin "sisäänammuttu" =) Ase ei ole ronkeli patruunoille, kaiken se on syönyt mukisematta, mutta toki osunassa eri patruunoiden eron sitten näkee hyvinkin selvästi. Google mokoma muutti juuri noita kuvajako-ominaisuuksiaan, joten en nyt saa suoraan tähän hätään kuvia kasoista. Mutta suullisesti voidaan todeta, että hyvälaatuinen itseladattu tekee 150m:stä  hienoa 2cm kasaa ja Sako Range FMJ 8g:lla päästään ~4 sentin kasaan suht vaivattomasti. olen kyllä löytänyt myös patruunoita, joihin en totta vie toista kertaa rahojani tuhlaa... mutta taulussa nekin olivat... vaan aika moisella hajonnalla.



Ase on käpälöimiini AR 10 -malleihin verrattuna mielestäni varsin raskas ja myös nokkapainoinen johtuen mitä ilmeisimmin metallisesta järeästä "kädensuojuksesta". Liikkuminen ja vauhdikkaampi "liike ja tuli" on tällä vermeellä aika moista kuntourheilua, mutta käänteisesti tietysti paino tasoittaa sitten ampumaominaisuuksia asemasta. Liikkuva hirvi oli hieno kokemus (eikä vähiten aseen ulkoisen habituksen aiheuttaman reaktioryöpyn johdosta paikallisten metsämiesten keskuudessa ;-) Aseella on helppo seurata liikkuvaa maalia ja aseen tasapaino on ihan siedettävä, kunhan ei tarvitse kirmata sitä hirveä omin jaloin kiinni ;-)



Minulla on Harrisin standardi keinuva Bipod kiinni edessä, kiinnitys pitää tehdä kiskosovittimella, joka yhdessä korkean kädensijan kanssa nostaa jalkojen pituuden hieman hankalalle korkeudelle. Aseella on vaikea saada hyvää ampuma-asentoa täysin tasaisella alustalla makuulta. Itse asiassa en tiedä, minkämoiset jalat H&K aseeseen pulttaisi, mutta Harris ei ole ihan yksi yhteen täydellinen. Samoin aseen paino tekee Harrisin keinuominaisuudesta liian kevyen ja ase on vaikea vakauttaa riittävästi sivusuunnassa pelkän Bipodin avulla... tämän hienosäätö on työn alla... Teleperä on pituussäädön osalta minulle ihan ok ja antaa riittävän tuen, mutta jälleen tukin alaosa on hieman liian hintelä, jotta nyt jo huteraksi todetun Bipodin ongelmia voisi sitten taas tasata perän ominaisuuksilla. Hiekkapussilla homma hoituu, mutta jos aseella pitää ampua esim pöydältä ilman eri tukia, menee homma jo piirun verran vaikeaksi.



Laukaisu on "kenttäkelpoinen" etuvedollinen ja jämäkkä. Ei turhan venyvä, eikä edes liian jäykkä... toimii ja voisin kuvitella toimivan myös monessa haastavassa tilanteessakin hyvin. Ei kuitenkaan ihanteellinen kasa-ammuntaan eikä aina edes kisaamiseen. Mutta looginen se on ja helppo oppia, mielestäni.  Raskaat sisuskalut ja puoliautomaagisuus tekevät aseen rekyylistä mielyttävän ihan t-paitasillaankin ;-) Hieno harrasteväline, jolla ampuminen on sopivan mutkatonta, ja kiitos tuon työntötankoon perustuvan kaasujärjestelmän, ase pysyy ihailtavan puhtaana laatikosta ollakseen puoliautomaatti. Äänenvaimenninta ei ole - eikä ihan heti tule - mutta tästähän on tuo toinen ketju, jossa asiaa puidaankin tarkemmin.



Nyt saa tämä novelli riittää tältä illalta, kysykää jos kiinnostaa ja raportoin varmaan sunnuntain kokemuksista kysymättäkin  

[Jippo]

syynä lähinnä yksilön aikoinaan sopivaksi taputeltu hinta ja sitten toisaalta "ompahan haastetta" -asenne

Hehehee. Meille muutti aikoinaan 20 tuumanen ihan samoilla perusteilla. Olisin kyllä varmaan mieluumin ottanut kuusitoistasen kun omat harrastukset vie enempi toiminnallisen ja DMR:n suuntaan ilman oikeaan TA:aan painotusta.



Mutta muutenkin voin kyllä yhtyä noihin kokemuksiin. Hieno peli, pysyy puhtaana, toimii just niinkuin pitää ja osuu hyvin. Scenar osuu puolesta kulmaminuutista ylöspäin ja Range 8g:kin leijuu tuolla kulmamiinuutin tienoilla, vähän yli useimmin. Itse olen ampunut n. 2000ls ehkä hieman alle. Laukauksesta toiseen jatkuva, hyvä käynti eikä toimintahäiriötäkään. Kaikin puolin luotettava peli.

[VilleV]

Kiitos Fide



Ville

[galwran]

Harriksen nivelen keinuvuus rauhoittuu ahkeralla PODLOCK säätövivun käytöllä, mutta pitäisi kyllä jotenkin kehittää vielä matalammat ja leveämmät harrikset. Ei oo kiva kun yläpainoinen torrakko kaatuu putki edellä betoniin. Varsinkaan jos se on pöydällä...

[Fide]

Opettelen tässä uuden kuvajakosoftan käyttöä... kahtotaan sujuuko...



Ohessa siis eri patruunoilla vähän kasoja. Kaikki ammuttu 150m



Ylin on American Eagle 150 grain FMJ boat-tail ... elä ikinä osta...

Keskellä Sako Range  FMJ 123 grs ja 8,0 g

ja alimmainen on ystävän lataama oma 8,g paukku, josta en valitettavasti tiedä tarkkoja speksejä, mutta scenar-paukku se kuitenkin oli ja omalta osaltaan palautti meikäläisen uskon tuo American Eaglen jälkeen, että osaan vielä jonkin verran ampua  :pray:    ...jaa että mikä se tuo yksi kärpänen siinä alimmassa??? nooo, varmaan pikkaisen muista eriävä tilavuus hylsyssä tai jotain...  :whistle:



http://i.imgur.com/HfREzs2.jpg">

[Fide]

Oli hieno iltapäivä Hätilässä, kiitoksia vain kaikille palstalta paikalla olleille mukavasti seurasta.



MR-kävi ja kukkui. Tämä oli sitten ensimmäinen kerta tosiaan aseella yli 150m:iin, joten odotukset ja myös oma rima oli asetettu kohtuu matalalle. Aurinkoinen keli +8 ja 1.5 - 4 m/s puuskittaista sivutuulta.

Hain kiikarin naksut ensin ~500m Sako Range (FMJ 8,0 g 123 grs), joka oli suht helppoa, mutta päämatkalle 800m menikin sitten Rangella säätämiseksi ja patruunaa kului. Lopulta syyksi paljastui oma kämmi korotornin kierroksien kanssa...  :doh:  olisi sitten kuitenkin pitänyt sijoittaa vähän enemmän ja ottaa se ZeroStop, niin tältäkin olisi vähän helpompi välttyä...



Lapuan OTM Scenar (10,85g 67 gr) oli sitten Rangen jälkeen helppo pala ja naksut hakivat - tuulikorjaus mukaan lukien - paikkansa parilla sarjalla. Päivän parhaan onnistumisen elämyksen tarjosi kolmannella laukauksella 800m:stä osuma savikiekkoon. Olihan siinä tuon sivutuulen takia varmasti rutkasti silkkaa tuuria, mutta tämmöiselle märkäkorvaparivaljakkolle (minä ja mun pyssy) sallittakoon nyt hetken hekumointi  :shifty:



Päivän aikana kertyi 150 laukausta ja paljon tuli opittua. Ase toimi odotetusti virheettä ja kunhan käyttäjä oli sisäistänyt kiikarin naksut, oli osumatarkkuus myös hyvää. Päähuomio kiinnittyykin nyt enemmän kiikarin ja olosuhteiden lukemiseen kuin itse aseeseen. Aikaisemmin valittamani etujalkojen löysyyden sain pienellä patentoinnilla kuriin ja tuliaseman valinta maastossa auttoi myös ampuma-asentoon. Laite on maastossa helppokäyttöinen. Naapurit saivat hetken nauttia hylsysateesta, ennen kuin älysin sijoittaa repun taktisesti oikein (unohdin hylsynkerääjän kotio...  :oops: ) ja samoin naapurit kommentoivat jälkikäteen nuotiolla, jotta kiväärin ääni on varsin miehekäs sivustakuulijoille.



H&K:n perälevy/perä ei tykkää hiekkasäkeistä, vaan on omimmillaan ammuttuna ilman sen kummempia perän tukemisia, koska perän matalin kohta on aivan perän päässä ja lopulta suhteellisen lyhyt. Hiekkasäkki tunkee helposti silloin olkapään ja perän väliin ja jos asiaan ei kiinnitä huomiota, jää aseen tuki olkapäätä vasten helposti puutteelliseksi, mistä saa nopean ja tuntuvan muistutuksen toki joka laukauksella. Tänään monessa kohtaa juurikin tämän perän kanssa sohlaaminen aiheutti aikamoista kiemurointia laukausten välillä, ja useita laukauksia kului myös "harakoille", kun aseen heilahdus esti iskemien tehokkaan seuraamisen (spotteria minulla ei ollut kuin ihan alussa)

Onkos foorumilaisilla kokemusta/mielipidettä aseen tukemisesta esim hiekkasäkillä mutta pistoolikahvasta? Toinen mitä tässä pohdin on tosiaan jonkin jälkiasenteisen tapin/ruuvin asentamista perään, jotta voin lopettaa hiekkasäkkiviritykset. ...tietysti yksi ratkaisu olisi tukea ase edestä riittävän hyvin, jotta perän voi vapauttaa, mutta toistaiseksi vähän toiminnallisempiin rasteihin tuo Harris on kuitenkin paras kompromissi.



Nyt sitten seuraava operaatio onkin perinpohjainen aseen puhdistus. Ans kattoo kuin äijän käy tuon kaasujärjestelmän kanssa =)

[Aake1]

Uskaltaako MR308:lla ampua 7,62nato ylijäämää? Niitä kun saisi aika edukkasti niin menis tollaseen lähi ja asentoreeniin.

[HJu]

Uskaltaa jos se on hyväkuntoista.

[.308]

Moro,



En aloitellut uutta viestiketjua tätä varten, vaan liitän tämän jatkoksi.



Sain viimein hankittua kiikarin (MK4 3.5-10 M5 FF TMR) tuota MR308:a varten, mutta nyt pitäisi keksiä sopivat jalat tai jalusta. Arskassa mulla on JP:n jalusta, mutta tähän Heckleriin olen miettinyt, että asennus taitaisi olla ihan ok ns. tavallisilla jaloilla vs. kiikarin eteenpäin sijoittava jalusta.



Mitä olette siis käyttäneet ja onko ollut tarpeen hankkia mahdollisimman korkeat jalat? Harkinnassa esim. optilock, Leupold QRW... Hinnan haaveilisin jäävän hieman yli sataseen tai jotain eli Spuhr mm. ei ikävä kyllä pääse ostoslistalle tällä haavaa.

[Fide]

Menee yli sun budjetin, mutta mulla on käytössä tämä:

http://www.finnaccuracy.com/kiinnikkeet_tactical.html">http://www.finnaccuracy.com/kiinnikkeet_tactical.html



Jalan mukava puoli on tuo irroitettavuus ilman, että hukkaa tarkkuutta.

[Y-P]

Spuhrin kallistamaton cantilever -rengasjalusta on mulla Leupparin mark 6:n ja MR308:n välissä. On jämäkkä ja luotettava. Warnen vastaavakin on tullut kokeiltua ja sekin on ihan ok, ja hinnaltaan paljon inhimillisempi.